Kaarle XII:n historia. Voltaire

Читать онлайн книгу.

Kaarle XII:n historia - Voltaire


Скачать книгу
belgialainen upseeri, joka viimeksi oli ollut kuningas Augustin palveluksessa ja jonka August oli lähettänyt Pietarin sotilaalliseksi neuvonantajaksi. – Muuten Voltaire on lisäillyt Narvan taistelua omilla jutuillaan, jollaisia lienevät Kaarlen huudahdus hänen hevosensa kaaduttua, vertaus Georgian prinssin

      13

      Moritz Saksilainen, Saksin kreivi eli "Saksin marski", Augustin ja Aurora Königsmarckin poika, etevä sotapäällikkö. – Auroran veli, kreivi Filip von Königsmarck, yritti ryöstää mukaansa lemmittynsä, Braunschweig-Lüneburgin prinsessan Sofia Dorothean, mutta joutui vähää ennen neljän salamurhaajan uhriksi, jotka viskasivat hänen ruumiinsa erääseen likaviemäriin.

      14

      Kreivittären ja kuninkaan kohtaus on nähtävästi melkoisesti Voltairen lisäilemä ja värittämä, kuten monet muutkin teoksen samantapaiset kohdat.

/9j/4AAQSkZJRgABAQEASABIAAD/2wBDAAMCAgMCAgMDAwMEAwMEBQgFBQQEBQoHBwYIDAoMDAsKCwsNDhIQDQ4RDgsLEBYQERMUFRUVDA8XGBYUGBIUFRT/2wBDAQMEBAUEBQkFBQkUDQsNFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBQUFBT/wgARCAMeAjoDAREAAhEBAxEB/8QAHAABAQEAAwEBAQAAAAAAAAAAAQACBAUHBgMI/8QAGwEBAQACAwEAAAAAAAAAAAAAAAEDBAIFBgf/2gAMAwEAAhADEAAAAe18J9QDUFKsZsZawIYVklzZqVABASIKYzZCMsRBZLqAElrKVILIiEpamMpKkCKxJKFZEokRLIy45cWXUsCVMtTEREQUxCKiBAVjLAICFMQVqARXKIBZGpQLGWSWIgpiEDNmpYLIoKRljNmpRClaM2IylgJCAxLoAsZQhASICspYQspaylirUCK5GwGUsDUtVBZDLAkKlUlaJDKpWiUKwFVCAkRmwEhitEZaygrUsCNtCokREQUwJKgFmpRCtSoBYylkUqQhZLQWRSoCRBZEUKwWUSwWREJBGa0RDLBZEMqFjLEIEICAgAIqkQWMsJGbNSgJVGpYAsjUoQIrASFalzYkUugAqigoRGWKzBCRGjJol1AQgaXKICBERAVUaAiEBAQqgsiI1KEkqBECKllLJKWICrEAWMsFjKgioZsgNARCalDRAJCogRGaYiEDQCAFTEJAFSAkMoRoBFcJEVMAWIEalKklYiAgsZaqCwEjIiBCMqAkRERGbGWqiKyliIQEiEyipZEQylSMoIEVMQCFQIylkRRVEJS1jKFZkSICA0QCalEVCsoVgSpliM2KsAWJSxFZS1jKFZLQhWU0MsFMFURJLGjFkqUFSAqwWQyljKEFkQqJEREQlCubEYlLJRNSwgJEZSqEpc2aliM2IGiKWpiIiAgsDUolUsgMpZqWqiKhARlzZQWRLoBASjv93r/zl6TU3+02dPmc8XQaXZd5u9d3u31/z+j2nTau72uzp87NrfOaPa/tyx/Tb/VQr+HDJ81odp9Hv9XyOeL5jQ7b8uHPv9zrsTl1Wvt/S7/VaXgYs/QafYcjnj+k3urqY6LT7Hg4diAiAQIzYkokREJDKkZsgGWqkxyitCQgQnq3ovIdnn1vF/Le49S9D5L9+eP4fqO/9v8AW+C6bV3u32dLwbx30L6/s+m+y7TpPCvH/Qew2NT2z1fhOyz634cMnz+l2PjHlfdf0N7f5pzMuHwzyHv+g0uy9i9R4ji4s/nvS+k989n8663Btdhm1vLPP+r+a6/tvevY/Pes19rMvlfnfX/Ldf24jKkZIhAqECECIgNRLWQCSsYvEoNRKgVlL6D3Pnfv+5874F436L7P6nwvzWj2n6Xj9h2fTeE+P+g/0J7b5r5n0PqeZkxfZdp0fhHkPoMMvunr/n/yXW9x5v0fp+Xkw/0R7b5r1+HZ806H1PxHUd/7H6jxHDx5vP8ApPSe+ez+d+AeL+jekd95fkc8XmfQ+p979j89/nvxX0jgYNlM2SyIylCQG5c2UIVkhIiIjSwJEZQqGVASIj6nsOp9p9T4b+cfDfT/AHv2Xzvy3z3rO93Ov+q7HqPDfIfQP6B9p83856T0/J54vsu06TwnyH0ClT3P1/z/AOS63uPN+j9P9HvdZ6/6bxfS6m/0+ru+Yef9Z7H6nxHExZvPel9J777L53/P/jPo3ovd+Z5WTF5v0XqPefY/PP588V9I4ODZCAkViM2RDLAVSSiJAIDKlQjKWBiyBNSpCsJ2WfW/oH2nzjwPx30P3r1/z3wTx30T7Ttei+p7HqPDfI+//oH2fzjzjpPTcrni+x7TpPCfIfQYT3T1/gPkus7jzfo/T/edv0H2HadH0upvdts6ni/lvceyen8TxMebz3pPSe++z+d/F9V3f02/1Xk3nPY9Xr7fvfsfnvV6231uDZ8S8p7yl0AEQWQrQWSyRk1FWSESAiNQVL+d4xIrDBTAaP6P9x8z8x6H1PqHf+V/nHw/030fvPMfVdj1HhnkPf8A9Be0+cec9J6bkZMX2fZ9J4T5D6Dk0e6eu8B8l1vcecdH6f1H0Pk/0vHpNXd9E7rzfgHjfovsvp/E8PHm8+6T0vvns/nXxPU979X2PUeb9H6b5jr+2969j898l817Lr8Oz8v13bAkCRLGbEZYLATJEJGpSyAjShJL+d4sVUK1jKGoK949h8+4mLNz82v4J476H6T3vl/qux6jwzyPv/6C9n84856T0/J54vsu06TwjyH0Bit909f8/wDkus7jzfo/T+1eq8L2mxq8fhk7zb0P5x8P9N9g9N4viYs3nfS+k9/9l87/AJ/8X9G9D7vzXYZtfzLofU+9ex+e/wA9+K+kcHBslMAgZs1KWQyxESFokRGpQqECE1LUJ+dkQxVAIxL7F6fxX2PZdL8l13ceNeX9v9/3PnfRu78z495n2ntXqvDeR+a9l2mxq/ddv5/yrzvrsTl8z1/be6ev+f8AyPXdx5v0Xp/6D9p84+N6vuuvw7XqnofJeCeP+g+l975jiYs3nnS+k9+9l87/AJ/8Z9G9B7nzfZ7Gr5l0Hq/efY/PPIfMe04mPN0Wpv8ABxZw1KWMsFkMsZs1LAFioiRAICREC/neEICsRER6L3Xm/Qu5858D0/ofOOj

1

Tässä Voltaire liioittelee, nähtävästi käyttämänsä lähteen mukaan, Ruotsin ja Suomen sekä entistä että silloista väkilukua. Todellisuudessa se lienee v. 1730 ollut pari miljoonaa. Muutenkin Voltairen esityksessä on, kuten asiantunteva lukija huomannee, kohtia, jotka eivät ole oikein todenmukaisia.

2

Senaatilla tässä kuten kaikkialla jäljempänäkin Voltaire tarkoittaa Ruotsin valtakunnanneuvostoa (valtaneuvostoa) ja senaattoreilla Ruotsin valtakunnanneuvoston jäseniä (valtaneuvoksia).

3

Voltaire tarkoittaa n.s. Kalmarin unionia, joka tehtiin jo v. 1397.

4

Tarkoittaa länsigoottien kuninkaan Alarikin retkeä Italiaan ja Rooman valloitusta (v. 410).

5

Kaarle X ei kuollessaan ollut tehnyt rauhaa vihollistensa kanssa eikä pyrkinyt rajattomaan kuningasvaltaan.

6

Tarkoittaa Kaarle XI: n toimeenpanemaa suurta reduktsionia eli aatelisläänitysten peruutusta, jota valvoi erityinen reduktsionitoimikunta.

7

Oikeammin kuningas tuli Ruotsissa juuri lain mukaan täysikäiseksi 18-vuotiaana.

8

Danielsonin mukaan ("Voltaire Kaarle XII: n historiankirjoittajana") Kaarlen ja Piperin keskustelu naisen (isoäidin) vallasta, samoin kuin monet muutkin teoksen tarinat ja jutut lienevät pantavat Voltairen tiliin. Samoin Sparren osuus ja täysikäisyyden julistaminen.

9

Kruunauksen kuvaus nähtävästi osaksi Voltairen omaa keksintöä. Arkkipiispa lienee näet tiennyt asiasta jo edeltäkäsin, sillä uusi kruunaustapa oli määrätty jo ennakolta.

10

Pietari tuli nimellisesti tsaariksi jo 10-vuotiaana v. 1682 yhdessä vallanhimoisen sisarpuolensa Sofian ja heikkomielisen velipuolensa Iivanan kanssa ja otti koko hallitusvallan omiin käsiinsä jo v. 1689, jolloin hän sulki Sofian luostariin. Lähti suurelle ulkomaanmatkalleen jo v. 1697, valloitettuaan turkkilaisilta Asovin v. 1696.

11

Todellisuudessa lienee Pietarin armeijassa Narvan luona ollut vain noin 40,000 varsinaista sotamiestä ja Kaarlella noin 8,400, (niistä 3,200 suomalaisia).

12

de Croy oli oikeastaan belgialainen upseeri, joka viimeksi oli ollut kuningas Augustin palveluksessa ja jonka August oli lähettänyt Pietarin sotilaalliseksi neuvonantajaksi. – Muuten Voltaire on lisäillyt Narvan taistelua omilla jutuillaan, jollaisia lienevät Kaarlen huudahdus hänen hevosensa kaaduttua, vertaus Georgian prinssin

13

Moritz Saksilainen, Saksin kreivi eli "Saksin marski", Augustin ja Aurora Königsmarckin poika, etevä sotapäällikkö. – Auroran veli, kreivi Filip von Königsmarck, yritti ryöstää mukaansa lemmittynsä, Braunschweig-Lüneburgin prinsessan Sofia Dorothean, mutta joutui vähää ennen neljän salamurhaajan uhriksi, jotka viskasivat hänen ruumiinsa erääseen likaviemäriin.

14

Kreivittären ja kuninkaan kohtaus on nähtävästi melkoisesti Voltairen lisäilemä ja värittämä, kuten monet muutkin teoksen samantapaiset kohdat.


Скачать книгу