Win-win -ajattelu. Veikko Saksi
Читать онлайн книгу.
palautuu
Hannu Takala käsittelee Kun Karjala palautuu –kirjassaan palautuskysymystä yhteiskunnallisten aktiviteettien näkökulmasta (Takala 2000). Hän ottaa traditionaalisen palautuksen esimerkiksi Pro Karelian palautuslaskelmia ja eräitä vaihtoehtoisia palautusmuotoja tai palautusta korvaavia keinoja.
Pro Karelian reformi käsittelee palautusta
Pro Karelian Karjalan reformi -kirja vuodelta 2001 havainnollistaa suomeksi, venäjäksi ja englanniksi palautustematiikan kysymyksiä. Kirjassa palautusta käsitellään suomalaisena reformina. Esillä ovat palautuksen väestökysymys, taloudelliset vaikutukset, arvokysymykset, oikeudenmukaisuus ja vaikutukset Venäjälle. (ProKarelia 2001)
Laaja substanssiteos palautuksesta
Veikko Saksin Karjalan palautus –kirja vuodelta 2005 käsittelee palautuksen taustaa: tärkeimmät kansainväliset sopimukset, sodanaikaiset suomalaiset organisaatiot, neuvostototalitarismin seuraukset, sotien uhrit ja taloudelliset menetykset.
Noin puolet kirjasta käsittelee palautuksen toteutusta, mikä alkaa nykytilanteen kartoituksella, palautuksen perusteluilla ja toteuttamisella. Palautusta on käsitelty yksityisten ja julkisten investointien ja budjettilukujen muodossa.
Kirjan loppupuolella selvitetään palautuksen vaikutuksia niin Suomelle kuin Venäjälle. Tämä kirja, kuten Saksin kaikki kirjat, on luettavissa myös internetissä. Substanssitiedoiltaan kirja on laajin katsaus palautustematiikkaan. (Saksi 2005)
Seppisellä laaja lähdeaineisto
Seppinen käsittelee kirjassaan Menetetty Karjala? vuonna 2006 kysymyksen historiaa ja valtiojohdon toimia Ahtisaaren kauden loppuun saakka.
Seppinen katsoo, että ”Olisi merkillistä ja tulevaisuuden kannalta huolestuttavaa, jos näin suuri asia ei olisi esillä”. Seppinen katsoo oikeaksi, että alueet palautetaan Suomelle.
Argumentaation tueksi hän käyttää laajaa lähdeaineistoa. Palautusta käsitellään toimenpiteiden ja strategian tasolla. (Seppinen 2006)
Karjalan palautus sananlaskujen valossa
Karjalan palautus kuin tukka takussa –kirjassa Saksi käsittelee Karjalan palautusta lukuisten sananlaskujen pohjalta. Kirja valottaa palautukseen liittyvää psykologista ja sosiologista puolta. (Saksi 2008a)
Venäjän kriisi oli ajankohtainen 2008
Saksin Venäjä kriisissä –kirja vuodelta 2008 käsittelee Karjalan kysymykseen liittyen Venäjän tilaa, päätöksentekoa, demokratiaa ja vallan vertikaalia. Kirja perustuu pääosiltaan ajankohtaisiin venäläisiin lehti- ja uutisartikkeleihin. (Saksi 2008b)
Susiluoto tarkastelee Putinin hallintoa
Susiluodon Uusi Karjalakirja on edellistä yksityiskohtaisempi teos luovutetuista alueista. Kirjassa otetaan huomioon Venäjän valtaisa muutos ja Putinin hallinnon vaikutukset palautuskysymykseen.
Teos sisältää laajan substanssitiedon suomalaisesta ja venäläisestä kansanluonteesta ja päätöksenteosta sekä palautuksen liittymisestä tähän kontekstiin. (Susiluoto 2009)
Palautus-kirja selvittää sopimuksia
Karjalan ja Petsamon palautus –kirjassa Saksi käsittelee palautuskysymystä kansainvälisten lakien ja sopimusten sekä Suomen ja Neuvostoliiton välisten sopimusten valossa. Kirja on myös vironkielisenä laitoksena: Karjala ja Petsamo tagastamine. (Saksi 2010)
Nevalaisen tuo esille palautuskeskustelua
Pekka Nevalainen käsittelee Karjala takaisin – palautuskeskustelun vaiheet sotavuosista 2000-luvulle –artikkelissaan lähes 30 sivulla palautusta ja Karjala-keskustelua Karjalan historiaa käsittelevässä kirjassa.
Katsaus antaa kattavan kuvan palautuskeskustelusta ja sen jatkuvasta ryöpsähtämisestä esille talvisodan jälkeen 2000-luvun alkuun saakka, minkä jälkeistä aikaa on käsitelty ylimalkaisesti. (Nevalainen 2010)
Saksi tarkastelee ns. sotasyyllisyystuomioita
Sotasyyllisten rehabilitaatio vai tuomioiden purku –kirjassa Saksi käsittelee sotasyyllisyystuomioita. Vuonna 1946 eduskunta sääti taannehtivan sotasyyllisyyslain ja perusti erityisen tuomioistuimen, jonka antamat perustuslain (silloisen valtiomuodon) vastaiset tuomiot ovat purkamatta. (Saksi 2012)
Minkkinen peilaa Karjalaa jääkaudesta alkaen
Petri Minkkisen Karjala Suomen ja Venäjän välisissä suhteissa –kirjassa tarkastellaan Karjalan historiaa tekstin ja karttojen avulla jääkaudesta lähtien.
Kirjaan on otettu kaksi palautusmallia ja seitsemän palautusta kompensoivaa muotoa. Malleja ei vertailla keskenään, eikä niiden tarkastelussa mennä pintaa syvemmälle.
Minkkisen teos on alun perin kirjoitettu espanjankielisenä painoksena, Carelia en las relaciones entre Finlandia y Rusia. (Minkkinen 2012)
Valkosen ajankohtaiset artikkelit
Martti Valkonen on käsitellyt kymmenissä artikkeleissaan Pro Karelian kahdeksankielisessä nettiportaalissa (www.prokarelia.net) palautusta ajankohtaisten poliittisten asioiden valossa. Artikkelit valottavat Venäjällä pitkään asuneen kokeneen lehtimiehen havaintoja Suomen itänaapurista ja sen eri orgaanien toiminnasta.
Saksin substanssiartikkelit
Saksi on käsitellyt Karjalan kysymystä, palautusta ja siihen liittyviä asioita Pro Karelian nettiportaalissa (www.prokarelia.net) sekä Karelia Klubi –lehdessä ja Karjalan Kuvalehdessä julkaistuissa sadoissa substanssiartikkeleissa. Tiedot löytyvät myös: www.karjalankuvalehti.com ja www.kareliaklubi.com.
Jussila kuvaa Neuvostoliittoa
Karjalaa, Petsamoa ja muita pakkoluovutettuja alueita on käsitelty useissa tuhansissa kirjoissa, kuvateoksissa ja kirjoituksissa. Karjalan kysymyksen ratkaisua niissä on käsitelty enintään nostalgisena haaveena.
Neuvostoliittoon ja Venäjään liittyvää tieteiskirjallisuutta on paljon. Hyvän kuvan Neuvostoliiton alusta ja toiminnasta antaa Osmo Jussilan teos Neuvostoliiton tragedia. Kirja selventää, miten kollektivisointi suoritettiin ja miten kommunistisesta utopiasta tuli suuri tragedia. (Jussila 2012)
Kirja osoittaa neuvostovaltion harjoittaman kovan voimapolitiikan ja lisää tietoa siitä, miksi ja miten Neuvostoliitto pakkoluovutti Suomelta alueita.
Voimapolitiikkaa esitetty lukuisissa artikkeleissa
Voimapolitiikan käyttämiseen liittyviä tieteellisiä artikkeleita on lukuisia. Sen sijaan win-win –ajatteluun liittyviä tieteellisiä artikkeleita ei ole. Useimmissa tapauksissa ”win-win” tarkoittaa tosiasiassa win-toimintaa, jossa vain toinen osapuoli voittaa.
1.6.5 Suomalaiset ja Karjalan kysymys
Nevalaisen artikkeli hyvä lähtökohta
Tapaustutkimukseen saadaan mielenkiintoinen lisä sekä nykyisen ja win-win –ajattelun eroja kuvaava selvitys, kun peilataan Suomen kansan ajatuksia Karjalan kysymyksen kehittymisessä.
Pekka Nevalaisen