Urantia-kirja. Urantia Foundation
Читать онлайн книгу.
Niillä jokaisella on aurinko, joka säteilee lämmötöntä valoa samalla tavoin kuin Paratiisin satelliitit. Samalla ne saavat lämpöä siitä, että heti sfäärin pinnan alla kulkee tiettyjä energiavirtoja. Nämä päämajamaailmat kuuluvat johonkin oman superuniversuminsa astronomisen keskustan lähellä olevaan suurempaan järjestelmään.
15:7.2 (174.2) Ajanlasku vakioidaan superuniversumien päämajoissa. Orvontonin superuniversumin standardipäivä vastaa pituudeltaan miltei kolmeakymmentä Urantian ajanlaskun mukaista päivää, ja Orvontonin vuosi on sadan standardipäivän mittainen. Tämä Uversan vuosi on standardina seitsemännessä superuniversumissa, ja se on kaksikymmentäkaksi minuuttia lyhyempi kuin Urantian ajanlaskun mukainen kolmetuhatta päivää, noin kahdeksan ja yksi viidesosa teidän vuottanne.
15:7.3 (174.3) Seitsemän superuniversumin päämajamaailmat saavat osansa Paratiisin, täydellisen keskusesikuvansa, olemuksesta ja suurenmoisuudesta. Todellisuudessa kaikki päämajamaailmat ovat paratiisillisia. Ne ovat toden totta taivaallisia asuinsijoja, ja niiden aineellinen koko, morontiaalinen kauneus ja hengellinen kirkkaus vain lisääntyvät edettäessä Jerusemista Keskussaarelle. Ja myös näiden päämajamaailmojen kaikki satelliitit ovat arkkitehtonisia sfäärejä.
15:7.4 (174.4) Eri päämajamaailmat on varustettu aineellisen ja hengellisen luomistyön kaikin vaihein. Kaikenlaatuiset aineelliset, morontiaaliset ja hengelliset olennot ovat kotonaan näissä universumien tapaamispaikkamaailmoissa. Kun kuolevaisluodut kulkevat universumia ylöspäin ja siirtyvät aineellisista hengellisiin maailmoihin, he eivät koskaan lakkaa arvostamasta olemassaolonsa aikaisempia tasoja ja iloitsemasta niistä.
15:7.5 (174.5) Jerusemiin, paikallisjärjestelmänne Satanian päämajaan, kuuluu seitsemän siirtymäkulttuurin maailmaa, joista jokaista kiertää seitsemän satelliittia. Näihin kuuluvat myös morontiaviivytyksen seitsemän mansiomaailmaa, jotka ovat ihmisen ensimmäinen kuolemanjälkeinen asuinpaikka. Sanaa ”taivas” on Urantialla toisinaan käytetty tarkoitettaessa näitä seitsemää mansiomaailmaa, niin että ensimmäistä mansiomaailmaa nimitetään ensimmäiseksi taivaaksi, ja niin edelleen aina seitsemänteen asti.
15:7.6 (174.6) Edentiaan, konstellaationne Norlatiadekin päämajaan, kuuluvat sen seitsemänkymmentä sosiaalistamiseen ja koulutukseen omistautuvaa satelliittia, joilla taivaaseennousijat oleskelevat saatuaan päätökseen persoonallisuuden kaikkien voimien liikkeellepanoa, yhdistämistä ja todellistamista koskevat Jerusemin ohjelmansa.
15:7.7 (174.7) Salvingtonia, paikallisuniversuminne Nebadonin pääkaupunkia, ympäröi kymmenen yliopistosikermää, joista jokaiseen kuuluu neljäkymmentäyhdeksän sfääriä. Konstellaatiossa tapahtuvan sosiaalistamisen jälkeen ihminen hengellistetään Salvingtonissa.
15:7.8 (174.8) Uminor kolmatta, piensektorinne Ensan päämajaa, ympäröi seitsemän sfääriä, jotka on omistettu taivaaseennousijan elämän fyysisten puolien korkeammille opinnoille.
15:7.9 (174.9) Umajor viidettä, suursektorinne Splandonin päämajaa, ympäröi seitsemänkymmentä sfääriä, jotka omistautuvat superuniversumin älyllisen harjaannuksen edistämiseen.
15:7.10 (175.1) Uversaa, superuniversuminne Orvontonin päämajaa, ympäröi välittömästi seitsemän korkeampaa yliopistoa, jotka huolehtivat taivaaseen nousevien tahdollisten olentojen edistyneestä hengellisestä koulutuksesta. Jokainen näistä ihmeellisten sfäärien seitsemästä sikermästä koostuu seitsemästäkymmenestä erikoistuneesta maailmasta. Ja jokainen niistä sisältää tuhansia ja taas tuhansia täydellisiä laitoksia ja organisaatioita, jotka omistautuvat universumikoulutukseen ja hengenviljelyyn. Näissä laitoksissa ajallisuudesta tulevat pyhiinvaeltajat koulutetaan ja tutkitaan uudelleen valmistuksena heidän pitkää Havonan-lentoaan varten. Ajallisuudesta saapuvat pyhiinvaeltajat otetaan aina vastaan näissä toisiinsa liittyvissä maailmoissa, mutta eteenpäin matkaavat loppututkinnon suorittaneet lähetetään aina Havonan-matkalleen suoraan Uversan rannoilta.
15:7.11 (175.2) Uversa on likimain biljoonan asutun tai asuinkelpoisen maailman hengellinen ja hallinnollinen päämaja. Orvontonin pääkaupungin loisto, suurenmoisuus ja täydellisyys ylittävät ajallis-avaruudellisten luomusten kaikki ihmeet.
15:7.12 (175.3) Jos kaikki suunnitelmissa mukana olevat paikallisuniversumit rakennusosineen olisivat jo olemassa, seitsemässä superuniversumissa olisi aavistuksen verran alle viisisataamiljardia arkkitehtonista maailmaa.
8. Energian kontrolli ja säätely
15:8.1 (175.4) Superuniversumien päämajasfäärit on niin konstruoitu, että ne kykenevät toimimaan tehokkaina voiman ja energian säätelijöinä eri sektoreilleen; ne toimivat kohtiopisteinä energian suuntaamiseksi omille rakennusosilleen, paikallisuniversumeille. Niillä on voimakas vaikutus organisoidun avaruuden läpi kiertävien fyysisten energioiden tasapainoon ja valvontaan.
15:8.2 (175.5) Säätelytoimia suorittavat myös superuniversumien voimakeskukset ja fyysiset valvojat, nuo elolliset ja puolielolliset älylliset entiteetit, jotka on asetettu tätä nimenomaista tarkoitusta varten. Näitä voimakeskuksia ja valvojia on vaikea ymmärtää; niiden alemmat luokat eivät ole tahdollisia, niillä ei ole tahtoa, ne eivät tee valintoja, niiden toiminnat ovat varsin älykkäitä, mutta ilmeisesti automaattisia ja niiden perin erikoistuneeseen konstituutioon luontaisesti kuuluvia. Superuniversumien voimakeskukset ja fyysiset valvojat ottavat haltuunsa gravitan piiriin kuuluvien kolmenkymmenen energiajärjestelmän johtamisen ja osittaisen valvonnan. Uversan voimakeskusten hoitamat fyysisen energian virtapiirit tarvitsevat vähän yli 968 miljoonaa vuotta tehdäkseen täyden kierroksen superuniversumin ympäri.
15:8.3 (175.6) Kehittyvällä energialla on substanssi; sillä on paino, vaikka paino aina onkin suhteellinen ja riippuu pyörimisnopeudesta, massasta ja antigravitaatiosta. Materian massa pyrkii hidastamaan energian nopeutta. Energian missä tahansa tavattava nopeus edustaa lähtötason nopeutta vähennettynä siirtomatkalla kohdatun massan aiheuttamalla hidastumisella ja lisättynä superuniversumin elävien energianvalvojien säätelytoimilla ja lähistöllä olevien, hyvin kuumien tai voimakkaasti varautuneiden kappaleiden fyysisellä vaikutuksella.
15:8.4 (175.7) Universaalinen järjestelmä tasapainon ylläpitämiseksi aineen ja energian välillä edellyttää ainaista vähäisempien materiaalisten yksikköjen muodostamista ja purkamista. Universumivoiman Ohjaajilla on kyky tiivistää ja pidättää tai laajentaa ja vapauttaa eriasteisia energiamääriä.
15:8.5 (175.8) Jos hidastavan vaikutuksen annettaisiin jatkua riittävän kauan, gravitaatio muuttaisi lopulta kaiken energian aineeksi, ellei olisi olemassa kahta tekijää: sellaisen estävät ensinnäkin energianvalvojien painovoiman kumoavat vaikutukset, ja toiseksi se estyy siksi, että järjestynyt materia pyrkii tietyissä olosuhteissa hajaantumaan. Tällaisia olosuhteita esiintyy hyvin kuumissa tähdissä ja avaruuden tietyissä tilanteissa. Tällaiset olosuhteet vallitsevat suuresti energisoituneiden, tiivistynyttä materiaa olevien, kylmien kappaleiden läheisyydessä.
15:8.6 (176.1) Kun massaa kerääntyy liikaa ja kun se uhkaa syrjäyttää energian, kun se uhkaa tyhjentää fyysiset voiman virtapiirit, niin fyysiset valvojat puuttuvat tilanteeseen, mikäli gravitaation oma taipumus energian ylimaterialisointiin ei kumoudu sillä, että avaruuden kuolleitten jättiläisten välillä sattuu yhteentörmäys, joka hajottaa gravitaation aikaansaamat kumulatiiviset kertymät yhdessä hetkessä ja täydelleen. Näissä törmäyksissä suunnattomat materiamassat muuttuvat yhtäkkiä energian harvinaisimmaksi muodoksi, ja kamppailu universaalisesta tasapainosta alkaa alusta. Lopulta suuremmat fyysiset järjestelmät stabilisoituvat, muuttuvat fyysisesti vakaiksi ja kääntyvät superuniversumien tasapainossa oleville ja vakiintuneille kehille. Tällaisissa vakiintuneissa järjestelmissä ei tämän tapahtuman jälkeen esiinny enää yhteentörmäyksiä eikä muita tuhoisia katastrofeja.
15:8.7 (176.2) Energiaylijäämän aikana sattuu voimahäiriöitä ja lämmön vaihteluja, joihin liittyy sähköisiä ilmiöitä. Energiavajeen aikana lisääntyvät materian pyrkimykset kerääntymiseen, tiivistymiseen ja kontrollista vapautumiseen niissä