Othello. Уильям Шекспир

Читать онлайн книгу.

Othello - Уильям Шекспир


Скачать книгу
juur' nyt vanha musta jäärä astuu

      Valkoista uuhtanne. Oi, nouskaa, nouskaa!

      Hereille korrostajat, kello soimaan!

      Tekeepi piru teidät tuoraks muuten.

      Nouskaatte, sanon!

BRABANTIO

                         Mitä? Miss' on järkes?

RODRIGO

      Arvoisa herra, äänen' on kai tuttu?

BRABANTIO

      Ei; ken se on?

RODRIGO

                     Rodrigo nimeni.

BRABANTIO

      No, sitä kirotumpi! Kielsinhän,

      Ett'et sais koskaan ovelleni tulla.

      Olethan suoraan sanovan mun kuullut:

      Tytärtäni et saa; ja nyt kuin hullu,

      Ahmattuna ja viinan vimmassa,

      Täynn' ilkeätä koiruutta, sa tulet

      Ja rauhan multa ryöstät.

RODRIGO

                               Herra, herra!

BRABANTIO

      Mut tuntoni ja arvoni, se tiedä,

      Voi tekos tehdä sulle katkeraksi.

RODRIGO

      Tyyn' olkaa!

BRABANTIO

                   Mitä ryöstöstä sa haastat?

      Venetiass' ollaan nyt; ei metsätölli

      Mun taloni ole.

RODRIGO

                      Arvoisa Brabantio,

      Suorassa, puhtaass' aikehessa liikun.

JAGO

      Tuhat tulimmaista! Te, herra, olette niitä, jotka eivät Jumalata tahdo palvella, vaikka perkele käskis. Kun tulemme ja teemme teille hyvän työn, pidätte meitä riitapukareina; tahdotte tyttärenne antaa barbarialaisen oriin astuttavaksi; tahdotte että lapsenne lapset teille hirnuisivat, tahdotte saada konkareita langoiksenne ja ravureita orpanoiksenne.

BRABANTIO

      Ken olet sinä, rietas herjaaja?

JAGO

      Mies, joka tulen teille kertomaan, että tyttärenne ja mauri par'aikaa leikkivät "kaksiselkäistä".

BRABANTIO

      Sin' olet konna.

JAGO

                       Ja te – senaattori.

BRABANTIO

      Tuon sinä vastaat; tunnen sun, Rodrigo.

RODRIGO

      Ma kyllä kaikkeen vastaan. Mutta kuulkaa;

      Jos teidän tietenne ja luvallanne —

      Jolt' aivan näyttää – kaunis tyttärenne,

      Näin synkkään kesk'-yön aikaan – turvanansa

      Ei paremp' eikä pahempi kuin halpa,

      Rahalla saatu gondolieri – viedään

      Himokkaan maurin ruokottomaan helmaan;

      Jos sen te tiesitte ja hyväksyitte,

      On loukkauksemme julkea ja raaka.

      Mut jos sit' ette tienneet, silloin syyttä

      Torutte meitä, tuntoni sen sanoo.

      Niin säädyttömäks älkää mua luulko,

      Ett' ilvehtisin näin ma arvollanne.

      Jos teilt' ei lupaa tyttärenne saanut, —

      Sen sanon vielä, – suur' on hänen syynsä.

      Kun sulon, älyn, rikkauden ja onnen

      Näin uhraa vierahalle seikkailijalle,

      Maankulkurille. Hankkikaapa varmuus:

      Jos huoneessaan tai taloss' on hän vaan,

      Lain kova koura rangaiskoon mua siitä,

      Ett' teitä petin näin.

BRABANTIO

                             Tult' iskekää!

      Minulle tuohus! – Väki valvehille! —

      Tää tapaus uneheni vivahtaa;

      Sen pelkkä uskominen mun jo murtaa. —

      Hoi, tulta, tulta, kuulkaa!

(Poistuu.)JAGO

                                  Hyvästi!

      Mun täytyy mennä: hyödyllist' ei liene

      Eik asemani mukaist' esiin nousta

      Othelloa vastaan, – niinkuin minun täytyy,

      Jos tänne jään; – ei valtio, sen tiedän —

      Alentavaa vaikk' onkin tämä hälle —

      Voi häntä jättää; syyt niin tärkit tänne

      Anoneet hänt' on Kypron sotaa varten,

      Jok' edess' on nyt, – että, vaikka kuolis,

      Niin sopivaa, kuin hän on, siihen toimeen

      Ei saata löytää. Siihen nähden, vaikka

      Hänt' inhoan kuin tuskaa helvetin,

      Mun sentään, hengenpiteen vuoksi, täytyy

      Uskollisuuden lippu nostaa: merkki,

      Jok' on vaan merkki. Varmaan häntä löytääksenne

      Hakijat "joutsilinnaan" johtakaa;

      Siell' olen hänen kanssaan. Hyvästi!

(Lähtee.)(Brabantio tulee ja palvelijoita, soihdut kädessä.)BRABANTIO

      Se tott' on, paha kyllä! Hän on poissa.

      Mit' inhast' elämästäni nyt jääpi,

      On pelkkää katkeruutta. – No, Rodrigo,

      Sa mistä hänet näit? – O, häijy tyttö! —

      Kuin? Maurin kanssa? – Voi, ett' olen isä!

      Kuin hänet tunsit? – Petost' ääretöntä! —

      Hän mitä sanoi? – Tulta lisää! – Heimo

      Hereille! – Lienevätkö naimisissa?

RODRIGO

      Varmaankin, luulen sen.

BRABANTIO

                              O, taivaan taatto!

      Kuink' ulos pääs hän? – Veren kavallusta! —

      O, isät, älkää tytärtenne mieltä

      Töist' arvostelko! – Eikö taikaa, jolla

      Voi nuoruuden ja kainouden pettää?

      Siit' olettenko lukenut, Rodrigo?

RODRIGO

      Kyll' olen.

BRABANTIO

                  Herättäkää veljeni! —

      Oi, te jos tytön olisitte saanut! —

      Mies tuonne,


Скачать книгу